Tämä ei ole kuvitelma. Työllisyysasiantuntijana kohtaan sen työssäni lähes päivittäin. Ja juuri siksi tiedän, että vastaus tuohon kysymykseen ratkaistaan pitkälti eduskunnassa.
Työelämästä puhutaan usein suurten uudistusten ja talouslukujen kautta. Minulle sen merkitys näkyy ennen kaikkea ihmisten arjessa: saako ihminen työtä, riittääkö palkka elämiseen ja voiko osaamistaan kehittää ilman, että toimeentulo vaarantuu. Siksi työelämä on minulle vuoden 2027 eduskuntavaalien ratkaisukysymys.
Näen ja ymmärrän asian monesta suunnasta. Työssäni autan ihmisiä löytämään työuralleen uuden suunnan. Pienyrittäjänä tiedän, mitä yrityksen pyörittäminen vaatii. Kunnanvaltuutettuna Sievissä ja elinkeinopoliittisessa työryhmässä työskentelen sen eteen, että alueelle syntyy työtä ja yrityksillä on hyvät edellytykset toimia. Lisäksi toimin THHL Pohjois-Pohjanmaa Pro ry:n hallituksessa, jossa työntekijöiden arki ja tavoitteet ovat pöydällä.
Nämä ovat asiat, joiden puolesta tekisin töitä eduskunnassa.
Osaaminen on paras työturva
Tekoäly, automaatio ja vihreä siirtymä muuttavat työtehtäviä jokaisella alalla. Siksi tarvitsemme kansallisen jatkuvan oppimisen strategian, jonka rahoitus kestää vaalikaudesta toiseen.
Työttömyysturvan on kannustettava kouluttautumiseen eikä estettävä sitä. Työllisyyspalvelujen siirryttyä kuntien vastuulle olen nähnyt läheltä, mikä työllistymistä oikeasti edistää: yksilöllinen, laadukas ja oikea-aikainen tuki, ei pelkkä velvoitteiden valvonta. Työnhaku onnistuu parhaiten, kun ihmisen voimavarat riittävät työn etsimiseen eivätkä kulu pelkkään taloudelliseen selviytymiseen.
Turvaa työhön ja reilut pelisäännöt kaikille
Luottamus syntyy siitä, että työntekijä voi suunnitella elämäänsä. Määräaikaisille työsuhteille on oltava todellinen peruste, ja perusteettomaan ketjuttamiseen on puututtava nykyistä tehokkaammin. Henkilöperusteinen irtisanomissuoja on palautettava aiemmalle tasolleen.
Työehtosopimusten yleissitovuus on turvattava, jotta vähimmäistyöehdot toteutuvat kaikissa työsuhteissa. Työntekijöiden turva ja yritysten menestys eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Pienyrittäjänä tiedän, miten tärkeää yrityksille on vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö. Rehellisesti toimiva yritys ei saa joutua kilpailemaan sellaisen kanssa, joka hakee etua polkemalla työehtoja tai rikkomalla sääntöjä.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta on vahvistettava esimerkiksi palkka-avoimuuden avulla. Pitkä työura ei saa katketa ikäsyrjintään.
Jaksaminen on myös talouskysymys
Uupuminen maksaa sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. Työn psykososiaalinen kuormitus on tunnistettava työturvallisuussääntelyssä nykyistä paremmin, ja ennaltaehkäisyyn on panostettava, ennen kuin kuormitus johtaa sairauspoissaoloihin ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Asiantuntija- ja esihenkilötyössä kuormitus on usein näkymätöntä, joten sen ehkäisyn on oltava osa johtamista.
Kolmen lapsen äitinä tiedän kokemuksesta, että työn ja perheen yhteensovittaminen ratkaisee monen jaksamisen. Hyvät etätyön edellytykset tukevat arkea ja mahdollistavat asiantuntijatyön koko Suomessa, myös maaseudulla.
Yhdessä sopien kasvua koko vaalipiiriin
Suomi tarvitsee rohkeaa elinkeinopolitiikkaa sekä kattavan kasvuohjelman, joka vahvistaa tutkimusta, tuotekehitystä ja kannustaa yrityksiä tuottavuutta kasvattaviin investointeihin. Kasvua tarvitaan Oulun seudulla, Raahen seudulla, vaalipiirin eteläosissa ja Kainuussa, ei vain suurissa kaupungeissa.
Kuntapäättäjänä Sievissä näen, miten työllisyys, koulutus, palvelut ja elinvoima liittyvät toisiinsa. Paikkakunnan koko ei saa ratkaista sitä, saako ihminen tarvitsemansa tuen tai mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan.
Kestävät ratkaisut syntyvät neuvottelemalla. Työelämän uudistukset on valmisteltava kolmikantaisesti työntekijöiden, työnantajien ja valtion kesken. Yhdessä sopiminen luo vakautta ja ehkäisee vastakkainasettelua.
Hyvinvointivaltion palvelujen on toimittava koko maassa. Valtionhallinnon leikkaukset ovat heikentäneet viranomaisten toimintakykyä. Keskeisten palvelujen toimivuus on turvattava pitkäjänteisesti ilman uusia leikkauksia, ja palvelujen on oltava saatavilla myös muuten kuin verkossa.
Työelämä, jossa jokainen voi tehdä, kehittyä ja jaksaa
Palataan vielä alun kysymykseen: mitä nyt? Kun viisitoista vuotta samaa työtä tehnyt ihminen menettää työnsä, vastauksen pitää olla selvä. Hänellä on oikeus toimeentuloon, yksilölliseen tukeen ja mahdollisuuteen oppia uutta.
Tavoitteeni on työelämä, jossa työntekijöitä kohdellaan reilusti, yritykset voivat menestyä vastuullisesti ja ihmisillä on mahdollisuus työllistyä, kehittyä ja jaksaa työssään. Kansanedustajana veisin näitä tavoitteita eteenpäin lainsäädäntötyössä, talousarviopäätöksissä ja hallituksen toiminnan seurannassa.
Kampanjoin koko Oulun vaalipiirissä. Olen syntynyt Raahessa ja asunut eri puolilla vaalipiiriä, joten tunnen sen arjen läheltä. Tule juttelemaan, kun kierrän toreilla ja tapahtumissa, tai ota yhteyttä. Kuulen mielelläni, mitä sinun työelämässäsi pitäisi muuttaa.
Päivi Iivonen, työllisyysasiantuntija, pienyrittäjä, kunnanvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas
Jätä kommentti