Tuoreimmat työllisyystilastot ovat huolestuttavia. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa, avoimia työpaikkoja on liian vähän ja yhä useamman työttömyys pitkittyy.

Erityisen vakavaa on nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden nopea kasvu. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kehitys on ollut monilta osin vielä koko maata heikompaa.

Moni työtön haluaisi töihin, mutta työllistymisen tiellä on esteitä, jotka pitäisi poistaa.

Yhdelle ratkaisu on sopivan työpaikan löytyminen. Toinen tarvitsee mahdollisuuden kouluttautua uuteen ammattiin. Kolmannen matka takaisin työelämään alkaa pienemmistä askelista: terveyden, toimintakyvyn tai työkyvyn vahvistamisesta.

Siksi työllisyyspalveluja ei voida tarkastella erillään sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluista.

Yksi työllistymisen merkittävistä pullonkauloista on se, ettei tarvittavaan hoitoon, tutkimuksiin tai kuntoutukseen päästä riittävän nopeasti. Esimerkiksi lonkkaleikkausta pitkään odottavan ihmisen paluu työelämään voi viivästyä kuukausilla, vaikka halua ja motivaatiota työntekoon olisi.

Kun hoitoon pääsy viivästyy, myös työkyvyn palautuminen ja mahdollisuus työllistyä siirtyvät eteenpäin. Lopulta viivästymisen kustannukset tulevat maksettaviksi moninkertaisina niin ihmiselle itselleen kuin koko yhteiskunnalle.

Tarvitsemme toimivat työllisyyspalvelut ja niiden rinnalle palveluja, jotka aidosti tukevat siirtymistä työttömyydestä työhön:


  • nopeampaa pääsyä terveys-, mielenterveys- ja kuntoutuspalveluihin
  • oikea-aikaista työkyvyn arviointia ja tukea työkyvyn palauttamiseen
  • toimivia matalan kynnyksen ja kuntouttavia työllisyyspalveluja
  • mahdollisuuksia osa-aikaiseen ja työkykyyn mukautettuun työhön
  • palkkatukea, oppisopimuksia ja mahdollisuuksia näyttää oma osaaminen
  • tiivistä yhteistyötä työllisyyspalvelujen, hyvinvointialueiden, työnantajien ja oppilaitosten välillä
  • mahdollisuuksia kouluttautua uuteen ammattiin, jos aikaisempaan työhön palaaminen ei enää ole mahdollista.


Erityisen vaarallista on nuorten työttömyyden pitkittyminen. Yhdenkään nuoren ei pidä jäädä valmistumisen jälkeen yksin odottamaan, että elämä ehkä joskus alkaisi. Nuorelle on pystyttävä tarjoamaan nopeasti koulutus-, työ-, harjoittelu- tai kuntoutuspolku sekä yksilöllistä, rinnalla kulkevaa tukea.

Kaikki eivät tarvitse samoja palveluja. Ihmistä ei saa yrittää sovittaa yhteen valmiiseen muottiin. Tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja, oikea-aikaista apua ja eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä.

Työ merkitsee toimeentulon lisäksi osallisuutta, turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen.

Työttömyyttä ei voida tarkastella vain tilastojen ja työnhakijan velvollisuuksien kautta. Yhteiskunnan vastuulla on huolehtia siitä, että työllistymisen todellisia esteitä myös poistetaan.

Moni haluaa tehdä työtä. Meidän tehtävämme on rakentaa mahdollisimman monelle todellinen polku takaisin työelämään.